tiistaina, marraskuuta 01, 2011

Etsikää ensin...

Olen kroonisesti huolissani monenlaisista asioista. Mitä söisin tällä viikolla, millä maksan laskuni jotka tuntuvat rakentavan omaa Baabelin torniaan, tulevista ja menneistä tenteistä ja monista muista asioista joita elämään olennaisesti liittyy. Niinpä löydänkin itseni monesti esittämästä pitkiä pyyntölitanioita Jumalalle: "Anna minulle sitä, tätä ja tuota", enkä siinä sinänsä tee mitään väärin, onhan meillä lupa pyytää Taivaalliselta Isältämme ja Hän on luvannut kuulla meitä ja antaa meille sen mitä tarvitsemme. Aina vain se mitä minä haluan, ei olekaan samaa kuin se mitä minä tarvitsen.

Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaakin meitä: "Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan." (Matt. 6:33) Kyllä, kyseinen jae liittyy kokonaisuuteen, jossa puhutaan myös taivaan linnuista ja kedon kukkasista, siitä kuinka ne eivät kylvä eivätkä niitä ja kuinka ne ovat puetut loisteliaammin kuin Salomo tai Paris Hilton koskaan. Ja kuinka paljon tärkeämpiä me ihmiset olemme Jumalalle, eikö Hän siis pitäisi meistä huolta? Eikä meiltä edellytetä muuta, kuin että uskossa heittäydymme Jumalan huolenpidon varaan.

Toisaalta, uskon ettei vanha sanontakaan väärässä ole, siis se "ei Luoja laiskoja elätä". Kyllä tässä elämässä meidän täytyy "perse ruvella" leipämme tienata. Mutta uskon, että Jumala tahtoo myös siunata vaivannäkömme, niin että meille jää myös aikaa etsiä Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan. Ja siinä yhteydessä levätä arkisesta työstämme Jumalan kasvojen edessä.

Se, että alamme etsiä Jumalan valtakuntaa, saa meissä aikaan myös asenteellista muutosta. Alamme ehkä pitämään turhana monia niistä asioista, joita ennen halusimme. Ehkäpä se iPhonen uusin malli ei olekaan tarvelistamme kärkipäässä tai kumisaappaiden ei tarvitse olla Louis Vuittonit. Lakkaamme juoksemasta rahan perässä, koska se alkaa näyttämään typerältä. (välikevennys tähän voidaan löytää Kummelin Jackpot-elokuvasta, kohdasta jossa Keijo keskellä peltoa kehottaa itseään jahtaavaa Perttiä lopettamaan rahan perässä juoksemisen) Ehkäpä lähimmäisenrakkaus saa entistä suuremman merkityksen elämässämme.



Ei kommentteja: